Slide

Blogi

huhtikuu 18, 2019

Sisäinen viestintä on suoraan kytköksissä johtamiseen ja työnantajamielikuvaan

Viestinnän mittariston kehittelyä, kanava-analyysiä, kohderyhmäajattelua, haastatteluja, esitteen laadintaa, päivittäistä someviestintää ja blogitekstejä – näistä osista on viestinnän harjoittelu tehty. Mutta mistä Mimosa Kangas sai kimmokkeen tulla juuri Monetra Ouluun viestinnän harjoittelijaksi? ”Kuulin Monetrasta vierailuluennollamme Oulu Business Schoolissa marraskuussa 2018. Toimiala näytti monipuoliselta. In-house-toimijuus oli uusi asia”, kertoo Mimosa. Viestintä ja markkinointi ovat aloina kiinnostaneet häntä jo aikaisemmin. ”Erityisesti asiantuntijaorganisaation viestinnän tarinallistaminen on hyvä keino tehdä markkinointia. Tarinat herättävät mielenkiinnon ja yritykselle on etua sanallistaa koko identiteetti”, hän kertoo.

Harjoittelu on opintojen soveltamista käytäntöön

Johtamisen ja markkinoinnin kursseihin linkittyvä harjoittelujakso on organisaation ja opiskelijan näkökulmasta ollut sopivan mittainen ja laajuinen. 135 tunnissa, joka vastaa viittä opintopistettä, on pystytty paneutumaan viestinnän aihealueisiin tarpeeksi syvällisesti. Tunnit on ripoteltu joustavasti siten, että myös opiskelu on onnistunut. ”Käytännön harjoittelu on opiskelijalle ikään kuin yksi kurssi tai opintokokonaisuus, joka vain suoritetaan muualla kuin yliopistossa”, kertoo viestintäpäällikkö Sanja Starck Monetra Oulu Oy:sta. Hän mainitsee, että yrityksen tehtävä on nivoa luennolla opittuja asioita työelämään ja toisaalta tuoda esille niitä käytännön asioita, joita työelämässä tulee vastaan ja joita luennoilla ei välttämättä nouse esille.

Harjoittelussa on korostunut myös se, että organisaatioviestinnällä luodaan kulttuuria. ”Kaikessa tekemisessä on suurena kehyksenä Monetran tapa tehdä, eli että uutisaiheet ikään kuin paketoidaan Monetran näköisesti. Kaikessa tekemisessä löydetään kytkös brändiin ja toimintatapohin”, kertoo Mimosa.

Arvot ohjaavat tekemistä ja data auttaa onnistumisten mittaamisessa

Mitä harjoittelusta on jäänyt kytemään työelämään siirtymistä varten – tähän kysymykseen Mimosalla on vankat näkemykset. Hän toteaa, että on ollut tärkeää nähdä käytännössä se, miten brändi tulee eläväksi organisaatiossa työskentelevien henkilöiden toiminnan kautta. ”Viestintä on tapa, jolla brändiä voi tuoda henkilöstölle tutuksi ja jalkauttaa Monetran tapaa tehdä käytäntöön. Tämä vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Organisaatiossa työskentelevät ihmiset ovat se lopullinen toimija, jotka tekevät brändin. Se näkyy suoraan esimerkiksi asiakaspalvelun laadussa ja heijastuu myös työnantajamielikuvaan”, kiteyttää Mimosa.

Toisena merkittävänä asiana hän mainitsee erilaisiin liiketoiminnan alueisiin kytkeytyvät tavoitteet ja mittarit, joiden avulla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. ”Olen oppinut ottamaan dataa mukaan päätöksentekoon ja analyysiin. Myös viestintää olen tarkastellut sen mitattavuuden kannalta. Viestinnästäkin saadaan kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia mittareita, joista on tekijän kannalta hyötyä”, Mimosa Kangas avaa. ”On tärkeää osata laittaa asioita mitattavaan muotoon – näin onnistumista voidaan seurata ja resursseja kohdentaa oikein.”