Slide

Ajankohtaista

syyskuu 3, 2020

Paluu uuteen normaaliin

Koronan leimaama kevät – ja näköjään tuleva syksykin – on ollut monin tavoin merkillistä ja poikkeuksellista aikaa. Teimme lyhyessä ajassa digiloikan yhteiskunnassa siirryttyämme etätyöhön laajemmin kuin koskaan aiemmin. Samalla otimme loikan kohti asiantuntijuutta ottaessamme itse vastuuta oman ajankäyttömme johtamisesta, omien töidemme priorisoinnista ja tiimissä toimimisesta Teamsin avulla, ja monille tuli näiden uusien taitojen käytöstä jokapäiväistä arkea.

Myös yritysjohto on joutunut uuden, yllättävänkin tilanteen äärelle, kun päätöksiä on joutunut tekemään nopeasti ja välillä puutteellisillakin tiedoilla poikkeuksellisen epävarmassa ja arvaamattomassa ympäristössä, josta meillä ei ole aiempaa kokemusta. Tällaisesta maailmasta on käytetty nimitystä VUCA-World (volatile, uncertain, complex ja ambiguous) eli maailma, joka on vaihteleva, epävarma, monimutkainen ja monimerkityksinen. Hankalinta tässä tilanteessa on ollut kultaisen keskitien ja tasapainon löytäminen palveluiden tarjoamisen, liiketoiminnan kasvattamisen ja kehittämisen sekä turvallisuuden välillä. Kaikkea tätä ei vaan ole voinut tehdä etänä. Samalla on pitänyt muistaa, että ihmiset reagoivat tähän tilanteeseen monin eri tavoin. Johdon tehtävänä on ollut osoittaa suuntaa, turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja tuoda edes vähän näkyvyyttä niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin kaiken epävarmuuden keskellä.  Esimiehet ovat joutuneet miettimään uusia keinoja pitää yhteyttä sekä johdettaviinsa että asiakkaisiin huolehtien samalla siitä, että tarjoamme hyvää asiakas- ja esimiespalvelua tässäkin tilanteessa ja muistaen, että etätyö, jonka tekemistä vielä harjoitellaan, sopii joillekin paremmin kuin toisille. Tämä ”uusi normaali”, johon lomilta palasimme, on ollut meille jokaiselle uusien käytäntöjen hakemista työroolista riippumatta. Työn tekeminen samoin kuin johtaminen on siis muuttunut.

Pitkän yhtäjaksoisen etätyön jälkeen moni toivoi voivansa palata toimistolle ainakin osittain ja kaipasi jo yhdessä tekemistä sekä kahvi- ja lounastaukoja työkavereiden kanssa, joiden arvon nyt ymmärtää ihan eri tavalla kuin aiemmin. Ja jos töissä on hauskaa, niin myös tulosta syntyy ja asiakaskin todennäköisesti saa siitä osansa parempana palveluna. Kukaan meistä ei pysty ratkomaan yksin kaikkia töissä eteen tulevia haasteita ja silloin on hyvä sparrailla niistä kollegan kanssa, jolta voi parhaassa tapauksessa oppia uusiakin asioita. Ja vaikka hän ei aina osaisikaan auttaa, niin vertaistukea ja tsemppausta on varmasti aina tarjolla niin etänä kuin livenä, tavat vaan poikkeavat silloin toisistaan. Koska koronatilanne voi jatkua pitkäänkin, niin meidän kannattaa miettiä, miten voimme yhdistää lähi- ja etätyön niin, että työtehtävät ja asiakkaat tulee hoidettua hyvin unohtamatta toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

Työn merkityksellisyys nousee esille puheissamme yhä useammin. Koetko rakentavasi pyramidia vai ”vain” muuraavasi tiiliä? Saman asian voi kokea monella tavalla ja on tärkeää, että jokaisen työntekijä ymmärtää olevansa ”se palapelin puuttuva palanen” ja osallistuu päivittäisen työnsä kautta yrityksen strategian ja yhteisen mission toteutukseen. Yrityksemme on matkalla kohti asiakaslähtöistä asiantuntijaorganisaatiota ja siksi vielä matkalla, koska aina on varaa parantaa ja kehittyä – itse asiassa oppiminen on jatkuvaa työtehtävästä, organisaatiosta tai toimialasta riippumatta.  

Myös Frank Martela on pohtinut uutuuskirjassaan Elämän tarkoitus – Suuntana merkityksellinen elämä (Gummerus, 2020) työn merkityksellisyyttä. “Kaikista töistä voi löytää jotain merkityksellistä. Työn merkitys lähtee perusasioista: kun pääsee tekemään itseään aidosti kiinnostavia asioita, käyttämään omaa osaamistaan ja toteuttamaan itseään. Mieti, missä voit parhaiten hyödyntää osaamistasi muiden auttamiseksi. Pieni juttu sinulta voi auttaa toista paljon eteenpäin “, Martela sanoo. “Mitä paremmin tuntee omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa, sitä paremmin voi muokata omaa työtään sellaiseksi, jossa näitä asioita pääsee tekemään”, Martela toteaa. Jokainen meistä kaipaa onnistumisia ja merkkejä siitä, että omalla työllä voi saada aikaan näkyviä tuloksia. Onnistumisen kokemukset synnyttävät motivaatiota, joka lisää edelleen onnistumisia, jolloin positiivinen kierre on mahdollinen. Saamme mielihyvää ja merkityksellisyyden tunnetta myös siitä, kun koemme osaavamme jonkun asian hyvin. Mutta pelkkään menestyksen tavoitteluun ei kannata tuijottaa, koska silloin huomiomme keskittyy vain siihen, mitä meillä ei tällä hetkellä ole, eikä tavoitteen saavuttaminen lopulta tunnukaan niin hyvältä kuin oli etukäteen mielessään kuvitellut. Mutta silloin kun nautimme tekemisestä itsessään, voimme nauttia myös matkanteosta.

Hyvää syksyä ja uuden normaalin alkua!

Satu Keskitalo-Makkonen

Toimitusjohtaja, Monetra Pohjois-Savo Oy