Slide

Hankintalakiklinikka

Hankintalakimiehet Anne Aspelund ja Annika Koskinen vastaavat tällä palstalla asiakkaidemme kysymyksiin. Alla olevasta valikosta voit hakea aihekohtaisia artikkeleja ja vastauksia aiemmin lähetettyihin kysymyksiin.

Asiakasorganisaatiomme voivat tilata lakipalveluita ottamalla yhteyttä Monetra-konsernin lakimiehiin sähköpostitse (etunimi.sukunimi@monetra.fi) tai puhelimitse:
Anne: 040 704 1253
Annika: 050 577 0923

Asiakasorganisaatiomme edustajana voit lähettää kysymyksesi alla olevasta painikkeesta!

Suorahankinnat

Suorahankinta tarkoittaa hankintamenettelyä, jossa hankintaa ei kilpailuteta, vaan tuote tai palvelu ostetaan suoraan joltain tietyltä tarjoajalta (hankintalain 40 §). Koska suorahankinta poikkeaa selkeästi hankintalain perusperiaatteista, avoimuudesta, tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä, tulee suorahankintaa koskevaa poikkeusta soveltaa ns. suppeasti eli vain poikkeuksellisesti ja hyvin perustein. Hankintalain 40 §:ssä onkin erikseen kerrottu, missä tilanteissa suorahankintaa voidaan käyttää. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi muutamia yleisimpiä suorahankintatilanteita.

Suorahankintaa voidaan käyttää, mikäli avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan osallistumishakemuksia tai tarjouksia taikka soveltuvia osallistumishakemuksia tai tarjouksia. Mikäli siis yhtään tarjousta tai yhtään tarjouspyynnön mukaista tarjousta ei ole saatu, kilpailutettu hyödyke voidaan hankkia kilpailuttamatta. Tässä lisäedellytyksenä kuitenkin on, että suorahankinnassa ei olennaisesti muuteta alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja eli suorahankintana voidaan hankkia vain alkuperäisen tarjouspyynnön mukainen tuote tai palvelu.

Hyödyke voidaan hankkia suorahankintana, mikäli teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Tämän perusteen käyttäminen edellyttää, että hankintayksikkö on tehnyt kattavan selvityksen siitä, että tosiasiallisesti vain yksi tietty tarjoaja voi toteuttaa hankinnan. Lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta. Ei siis ole sallittua, että tarkoituksenmukaisesti ns. speksataan hankinta tietylle tarjoajalle, vaikka vastaavan tuotteen tai palvelun olisi voinut toimittaa joku muukin tarjoaja, ja tämän jälkeen kerrotaan, että vain tämä yksi tietty tarjoaja voi toteuttaa hankinnan.

Suorahankintaa voidaan käyttää, mikäli sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi. Tämä peruste liittyy johonkin sellaiseen yllättävään tilanteeseen, johon huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut varautua. Esimerkiksi se, että hankintaa on lähdetty valmistelemaan liian myöhään ei ole sellainen tilanne, johon tätä perustetta voisi soveltaa. On mahdollista, että kevään 2020 koronatilanne olisi voinut olla tällainen ennalta arvaamaton syy, mutta kun tilanteen kanssa ollaan jo jonkun aikaa eletty, perustetta lienee tässä vaiheessa enää hankala käyttää.

Suorahankinnasta voidaan jättää Hilmaan suorahankintailmoitus. Tällöin, mikäli suorahankintailmoitukseen ei kukaan ole määräajassa (14 vrk) tehnyt valitusta, suorahankinnasta tulee lainvoimainen. Tämä tarkoittaa sitä, että kyseiseen suorahankintaan ei voida enää muutoksenhaulla puuttua. Kuitenkin, mikäli suorahankintailmoitus on ilmeisen puutteellinen tai virheellinen eli se on selkeästi tehty hankintalain kiertämistarkoituksessa, esim. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi puuttua asiaan edellä mainitun määräajan jälkeenkin.

Anne Aspelund,
hankintalakimies
Monetra-konserni
7.10.2020

Mitä muutoksia hankintalakiin on tulossa keväällä 2021?

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen hankintalain, erityisalojen hankintalain, puolustus- ja turvallisuusalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain muuttamisesta (HE 244/2020 vp). Lakien oli tarkoitus tulla voimaan 1.3.2021, mutta esitys on edelleen eduskunnan käsittelyssä.

Lakiesitystä on kutsuttu ns. hankintalain korjaussarjaksi, sillä muutoksissa on pääosin kyse tarkennuksista ja teknisistä muutoksista. Esityksen keskeisimmät muutokset koskevat puitejärjestelystä tehtävien hankintojen ilmoittamista, pakollisia ja harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita sekä dynaamista hankintajärjestelmää.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen hankintalain, erityisalojen hankintalain, puolustus- ja turvallisuusalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain muuttamisesta (HE 244/2020 vp). Lakien oli tarkoitus tulla voimaan 1.3.2021, mutta esitys on edelleen eduskunnan käsittelyssä.

Lakiesitystä on kutsuttu ns. hankintalain korjaussarjaksi, sillä esityksessä on pääosin kyse tarkennuksista ja vähäisistä teknisistä muutoksista. Esityksen keskeisimmät muutokset koskevat puitejärjestelystä tehtävien hankintojen ilmoittamista, pakollisia ja harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita sekä dynaamista hankintajärjestelmää.

Puitejärjestelyä koskevia hankintalain pykäliä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että hankintayksikön olisi jatkossa ilmoitettava hankintailmoituksessa puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden yhteenlaskettu hankintojen enimmäismäärä taikka enimmäisarvo. Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Koska voimassa oleva hankintalaki ei sääntele sitä, kuinka tarkasti puitejärjestelyä käyttävät eri hankintayksiköt ja niiden tulevat hankinnat tulee etukäteen ilmoittaa tarjousasiakirjoissa, on tilanne aiheuttanut epäselvyyttä.

Lakiesityksessä ehdotetaan myös selvennettäväksi poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä. Hankintayksikön tulee päätöksellään sulkea tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos tätä rasittaa jokin hankintalaissa luetelluista pakollisista poissulkemisperusteista. Pakollisia poissulkemisperusteita ovat tietyt rikokset, kuten esimerkiksi lahjuksen antaminen tai osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, joita koskeva tuomio tulee ilmetä rikosrekisterin otteesta. Pakollisia poissulkemisperusteita koskeva selvitys voidaan esityksen mukaan pyytää myös tarjoajien alihankkijasta. Mikäli alihankkijan kohdalla poissulkuperusteen edellytykset täyttyvät, on hankintayksikön vaadittava, että tarjoaja korvaa kyseisen alihankkijan. Lisäksi esityksessä annetaan hankintayksikölle mahdollisuus soveltaa harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita myös kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita ovat esimerkiksi tarjoajan oleminen konkurssissa tai se, että tarjoaja on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen. Harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden soveltaminen olisi suositeltavaa etenkin sellaisilla toimialoilla, joilla esiintyy harmaata taloutta tai hankinnan ennakoidun arvon lähentyessä kansallisia kynnysarvoja.

Dynaamisen hankintajärjestelmän (DPS) osalta esityksessä mahdollistetaan järjestelmän tilapäinen sulkeminen milloin tahansa dynaamisen hankintajärjestelmän keston aikana, sillä käytännössä on ilmennyt epäselvyyksiä mahdollisuudesta sulkea hankintajärjestelmä tilapäisesti esimerkiksi loma-ajaksi. Sulkemisen mahdollisuudesta pitäisi ilmoittaa dynaamista hankintajärjestelmää perustettaessa eikä hankintayksikkö voisi ehdotuksen mukaan tehdä hankintoja järjestelmän ollessa suljettuna.

Mikäli haluat lisätietoa em. hankintalain muutoksesta, ota yhteys Monetran lakimieheen Annika Koskiseen (050 577 0923, annika.koskinen@monetra.fi).

Annika Koskinen,
hankintalakimies
Monetra-konserni
26.4.2021