Jotta ymmärrettäisiin toisiamme − tulkkeja on tarvittu aina ja tarvitaan jatkossakin
Monetra Tulkkipalvelu on kasvanut suurimmaksi kotimaiseksi tulkkaus- ja käännösalan palveluntarjoajaksi. Seija Koskinen on ollut Monetra Tulkkipalvelun palveluesimies nyt vuoden verran, kun Pirkanmaan tulkkikeskus liittyi Monetra Oulu Tulkkipalveluihin. ”Työt eivät tällä alalla lopu. Tarve ihmistulkille säilyy, vaikka maailma muuttuukin ja mm. koneellinen tulkkaus ja kääntäminen kehittyy”, Seija näkee.
Tulkkipalveluissa vallitsee aivan omanlaisensa tunnelma. Vaikka toimisto on tänään tyhjä, tunnelma vallitsee silti. Seinillä on värikkäitä taideteoksia kuin keskustelunaloittajia, ajattelemaan houkuttelevia pysähdyspaikkoja tai mielen kesyttäviä leposijoja. Sälekaihtimien läpi siivilöityvä aurinko leikkii värikkäässä maalauksessa, terästäen kirkkaan oranssin vieläkin kirkkaammaksi. Talvinen harmaus on kaukana näiden seinien ulkopuolella, ja myös palveluntuottajille näkyy koko elämän kirjo, sillä tulkkeja tarvitaan monipuolisissa ja vaihtelevissa tilanteissa. Tampereen yksikössä työskentelee 16 vakituista työntekijää, joihin kuuluu seitsemän tulkkia.
”Pirkanmaan tulkkikeskuksen siirtoa valmisteltiin huolellisesti 1,5 vuotta, mutta olen nyt todella iloinen että saimme siirron tehdyksi oikea-aikaisesti. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun. Tiimit toimivat hyvin yhteen hyvin yhteen vaikka toimimmekin usealla paikkakunnalla ja nyt suurelta osin etänä”, kertaa Seija viime vuosien vaiheita. Monetraan siirtyminen kävi lopulta kitkatta ja se on osoittautunut järkeväksi.
Kohti mahdollisuuksia: alueelliset tulkkipalveluyksiköt yhdistyivät suurimmaksi kotimaiseksi
Ennen Pirkanmaan tulkkikeskuksen siirtymistä olivat Monetraan siirtyneet jo Oulun sekä Keski-Suomen tulkkikeskukset. Viimeisimpänä saman sateenvarjon alle on siirtynyt Turun seudun tulkkikeskus. Seija puolsi liittymistä Monetraan useista syistä. ”Meillä on sama arvopohja – Monetra on hyvä koti tulkkipalvelulle ja täällä on oivallettu, mihin suuntaan alaa kannattaa lähteä kehittämään, sillä toimiala on jatkuvassa myllerryksessä”.
Viimeaikaiset teknologiset ratkaisut ovat olleet toimivia: ”Olemme saaneet mm. uuden toiminnanohjausjärjestelmän, jolla hallinnoimme tulkkaus- ja käännöstilausten elinkaaren laskutukseen asti. Paraikaa tutkimme konekääntämisen mahdollisuuksia palveluntuotannossa. Lähitulkkauksen lisäksi palveluihimme kuuluu etäyhteydellä suoritettava salamatulkkaus, joka on tullut entistäkin suositummaksi korona-aikoina”, Seija esittelee.
Palvelu rakentuu kohtaamisista
Alan teknologisoitumisen ohella palvelun ytimessä ovat edelleen tulkit ja kääntäjät. ”Asiakkaan näkökulmasta on mielekästä, että me huolehdimme palvelun laadusta ja saatavuudesta. Koska tulkin ja asioimistulkin ammattinimikkeet eivät ole suojattuja, alalle on tullut henkilöitä, joilla ei ole vaadittua osaamista. Monetra seuloo ja testaa tulkit ja lähettää asiakkaalle ainoastaan ammattilaisia, jotka toimivat eettisten sääntöjen mukaisesti”. Tulkkipalvelun suurin asiakaskunta on sosiaali- ja terveystoimi, mm. sairaalat. Palvelua tuottaa yli 400 tulkkia, ja valikoimassa on 80 puhuttua kieltä.
Tulkin ammatti lienee yksi maailman vanhimmista, sillä tarve ymmärtää toista ja muodostaa yhteyksiä on vallinnut aina. ”Tulkkipalvelulla on erittäin suuri yhteiskunnallinen merkitys niin yhteyksien rakentajana kuin työllistäjänäkin: arviolta noin 70 % tulkeista on maahanmuuttajia”, muistuttaa Seija. Ihmistulkilla on hänen mukaansa etunaan aina tilanteenluku- ja kulttuurin syväymmärryksen taito, johon ei kehittynytkään kone pysty. Eräällä lailla tulkkipalvelun kenttä on kuin tulkin, taiteilijan Outi Kasurinen-Badjin Afrikkalainen internet -maalauksen värikäs ja vilkas tori: kohtaamisten merkityksellisyydestä syntyvä, moneksi taipuva palvelukokonaisuus.
